Chaska - Shamaani
Sivu 1 / 1
Chaska - Shamaani
"Noh sanoi varis kun nokka katkes"
Nimi: Chaska
Lausutaan: Tzaska
Ikä: 5.v
Sukupuoli: Uros
Laji: Susi
Asema: Shamaani
Säkäkorkeus: 81cm, ihmisenä 182cm
Ulkonäkö: Suden turkki on mustaa, ja varsin paksua. Siinä ei ole mitään varsinaisia oikeita kuvioita, paitsi jos okein kunnolla katsoo niin saattaa huomata muutaman hieman harmaamman raidan selässä. Tautoituja merkkejä uroksella sen sijaan on. Tummanvihreällä on tatuoitu vasempaan lapaan ympyrä, jonka sisällä on neljä palloa pystyn neljäkkään(salmiakkikuvio) muodossa. Pallo on melko iso. Alaleuassa on kolme samanväristä raitaa, ne menevät toisesta suunreunasta leuan ali toiselle puolelle. Arpiakaan sudella ei ole kuin yhdessä paikassa, vasemmassa korvassa, joka on hieman repaleinen. Suden silmät ovat keltaiset, hieman vihertävään päin. Harjaskin sudella on, melko pitkä, musta ja sileä. Harjaksen seassa on sulkia, kiinni pienillä naruilla ja helmillä. Etutassuissa on sepän tekemiä hopeisia rannekoruja, kolme jokaisessa. Oikeassa korvassa tällä on neljä korvarengasta. Kehonrakenteltaan susi on juuri ja juuri alipainoinen, vaikkei sitä juurikaan nää. Anturat ovat väriltään vaaleanpunaiset.
Ihmisenä Chas on melko samanlainen, tosin valkoihoinen. Hiukset pysyvät samanvärisinä, samoinkuin silmät, ja tatuoinnit pysyvät samoissa kohdissa. Leukatatuoinnit tosin vaihtavat hieman paikkaa, jatkuen hieman poskille, ja ne päättvät ikäänkuin kesken kohdassa johon sutena muodostuisi suu. Vaikka sutena turkki on tuuhea, ei ihmisenä omaa juurikaan karvaa hiuksia lukuunottamatta.
Luonne: Hieman nuorehko, mutta tuntee olonsa paljon vanhemmaksi kuin mitä on. Rauhallinen, muttei mitenkään seniili, pystyy toimintaan tarpeen vaatiessa. Uroksen on vaikea pysyä pakoillaan ja tämä usein käveleekin ympäriinsä mietiskellen ja vain nauttien maisemasta. Joskus tällä on tapana vajota mietteisiinsä niin ettei se edes kuule vaikka sille puhuttaisi. Siihen auttaa usein lempeä tönäisy. Uros on hiljainen, ja usein tätä luullaankin juroksi. Hiljaisuudestaan huolimatta uros ei hirveästi viihdy yksin, vaan hakeutuu yleensä johonkin seuraan. Joskus tämä saattaa olla hieman ärtyisä, ja jupista ja ehkä hieman ivatakkin, mutta useimmiten se on vain kiusaamista, tapa osoittaa ei niin selvästi että pitää. Uros inhoaa aamuja ja tämä viivyttelee heräämistä niin kauan kuin mahdollista. Oikeasti suuttumaan Chasia ei juuri saa, tämä on oikeastaan vain huvittunut jos joku yrittää. Henkiä pilkkaamalla tämän kyllä sitten saakin raivon valtaan. Henkiä uros kunnioittaa jo ammatinsakin takia suuresti, ja kuuntelee alituiseen jos näillä on jotain sanottavaa.
Menneisyys: Chas syntyi eräänä talvena vanhemmilleen, shamaanille ja tämän puolisolle neljän muun pennun kanssa. Jo silloin epäiltiin tässä pennussa olevan jotain erikoista, sillä vanhempien ja muiden pentujen turkkien ollessa valkoisia, tällä pennulla oli musta turkki. Myöhemmin pentujen kasvaessa epäilyihin saatiin vahvistus. Chas oli pennuista ainoa jolla oli kyky muuttua joutseneksi. Chasin isä alkoi ottaa pentua mukaan erinäisiin shamaanin toimiin, kouluttaen tätä samalla. Ensin pennun keskittymiskyky ei meinannut riittää niin tylsiin asioihin, mutta kasvaessaan tämä alkoi ymmärtää kuinka vakavasta asiasta oli kyse, joten tämä suhtautui asiaan uudella innolla. Eräässä vaiheessa pennun uran pelättiin keskeytyvän saamansa vaurion takia metsällä, peuran juostessa tämän takajalan päältä, mutta niin ei käynyt. Uroksen jalka vain vaurioutui jonkun verran, mutta ei pahasti. Onneksi isä ehti kouluttaa kaiken tarvitseman ennenkuin kuoli erääseen tautiin. Chas nousi isänsä paikalle, ei niin kovin kauan aikaa sitten. Sen jälkeen ei olekkaan tapahtunut paljon mitään, mutta uros odottaa kauhulla aikaa jolloin tämän äidin on aika mennä. Siihen tuskin tulisi menemään kauaa.
Muuta: Metsästysonnettomuuden takia uros ontuu aina hieman oikeaa takajalkaansa. Tämä pystyy kyllä juoksemaan, mutta ei aivan yhtä nopeasti kuin muut, ja jalka rasittuu helposti.
Ystävät:
Tuttavat:
Vihamiehet:
Puoliso:
Jälkikasvu:
Nimi: Chaska
Lausutaan: Tzaska
Ikä: 5.v
Sukupuoli: Uros
Laji: Susi
Asema: Shamaani
Säkäkorkeus: 81cm, ihmisenä 182cm
Ulkonäkö: Suden turkki on mustaa, ja varsin paksua. Siinä ei ole mitään varsinaisia oikeita kuvioita, paitsi jos okein kunnolla katsoo niin saattaa huomata muutaman hieman harmaamman raidan selässä. Tautoituja merkkejä uroksella sen sijaan on. Tummanvihreällä on tatuoitu vasempaan lapaan ympyrä, jonka sisällä on neljä palloa pystyn neljäkkään(salmiakkikuvio) muodossa. Pallo on melko iso. Alaleuassa on kolme samanväristä raitaa, ne menevät toisesta suunreunasta leuan ali toiselle puolelle. Arpiakaan sudella ei ole kuin yhdessä paikassa, vasemmassa korvassa, joka on hieman repaleinen. Suden silmät ovat keltaiset, hieman vihertävään päin. Harjaskin sudella on, melko pitkä, musta ja sileä. Harjaksen seassa on sulkia, kiinni pienillä naruilla ja helmillä. Etutassuissa on sepän tekemiä hopeisia rannekoruja, kolme jokaisessa. Oikeassa korvassa tällä on neljä korvarengasta. Kehonrakenteltaan susi on juuri ja juuri alipainoinen, vaikkei sitä juurikaan nää. Anturat ovat väriltään vaaleanpunaiset.
Ihmisenä Chas on melko samanlainen, tosin valkoihoinen. Hiukset pysyvät samanvärisinä, samoinkuin silmät, ja tatuoinnit pysyvät samoissa kohdissa. Leukatatuoinnit tosin vaihtavat hieman paikkaa, jatkuen hieman poskille, ja ne päättvät ikäänkuin kesken kohdassa johon sutena muodostuisi suu. Vaikka sutena turkki on tuuhea, ei ihmisenä omaa juurikaan karvaa hiuksia lukuunottamatta.
Luonne: Hieman nuorehko, mutta tuntee olonsa paljon vanhemmaksi kuin mitä on. Rauhallinen, muttei mitenkään seniili, pystyy toimintaan tarpeen vaatiessa. Uroksen on vaikea pysyä pakoillaan ja tämä usein käveleekin ympäriinsä mietiskellen ja vain nauttien maisemasta. Joskus tällä on tapana vajota mietteisiinsä niin ettei se edes kuule vaikka sille puhuttaisi. Siihen auttaa usein lempeä tönäisy. Uros on hiljainen, ja usein tätä luullaankin juroksi. Hiljaisuudestaan huolimatta uros ei hirveästi viihdy yksin, vaan hakeutuu yleensä johonkin seuraan. Joskus tämä saattaa olla hieman ärtyisä, ja jupista ja ehkä hieman ivatakkin, mutta useimmiten se on vain kiusaamista, tapa osoittaa ei niin selvästi että pitää. Uros inhoaa aamuja ja tämä viivyttelee heräämistä niin kauan kuin mahdollista. Oikeasti suuttumaan Chasia ei juuri saa, tämä on oikeastaan vain huvittunut jos joku yrittää. Henkiä pilkkaamalla tämän kyllä sitten saakin raivon valtaan. Henkiä uros kunnioittaa jo ammatinsakin takia suuresti, ja kuuntelee alituiseen jos näillä on jotain sanottavaa.
Menneisyys: Chas syntyi eräänä talvena vanhemmilleen, shamaanille ja tämän puolisolle neljän muun pennun kanssa. Jo silloin epäiltiin tässä pennussa olevan jotain erikoista, sillä vanhempien ja muiden pentujen turkkien ollessa valkoisia, tällä pennulla oli musta turkki. Myöhemmin pentujen kasvaessa epäilyihin saatiin vahvistus. Chas oli pennuista ainoa jolla oli kyky muuttua joutseneksi. Chasin isä alkoi ottaa pentua mukaan erinäisiin shamaanin toimiin, kouluttaen tätä samalla. Ensin pennun keskittymiskyky ei meinannut riittää niin tylsiin asioihin, mutta kasvaessaan tämä alkoi ymmärtää kuinka vakavasta asiasta oli kyse, joten tämä suhtautui asiaan uudella innolla. Eräässä vaiheessa pennun uran pelättiin keskeytyvän saamansa vaurion takia metsällä, peuran juostessa tämän takajalan päältä, mutta niin ei käynyt. Uroksen jalka vain vaurioutui jonkun verran, mutta ei pahasti. Onneksi isä ehti kouluttaa kaiken tarvitseman ennenkuin kuoli erääseen tautiin. Chas nousi isänsä paikalle, ei niin kovin kauan aikaa sitten. Sen jälkeen ei olekkaan tapahtunut paljon mitään, mutta uros odottaa kauhulla aikaa jolloin tämän äidin on aika mennä. Siihen tuskin tulisi menemään kauaa.
Muuta: Metsästysonnettomuuden takia uros ontuu aina hieman oikeaa takajalkaansa. Tämä pystyy kyllä juoksemaan, mutta ei aivan yhtä nopeasti kuin muut, ja jalka rasittuu helposti.
Ystävät:
Tuttavat:
Vihamiehet:
Puoliso:
Jälkikasvu:
Regi- Vierailija
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa